Liikkuva laulureppu – Erilaista elämää
Liikkuva laulureppu on Mari ja Timo Raution duo, joka liikkuu sinne missä tarvitaan musiikillista menoa ja meininkiä. Päiväkotikonserttien lisäksi he esiintyvät ikäihmisille, vetävät muskareita, bändikerhoja erityisnuorille ja kehitysvammaisten kuorotoimintaa sekä tekevät musiikkiteatteria. 2017 Emma-ehdokkaasi yltänyt Erilaista elämää on heidän neljäs levynsä, ja näiden lisäksi heiltä on ilmestynyt nuottikirja kokoelmalevyineen. Yhtyeen kotisivuilta www.laulureppu.fivoi katsella musiikkivideoita levyn kappaleista. Levyn kansivihkosesta löytyy sanoituksien lisäksi leikkiohjeita muutamiin kappaleisiin. Aikuismuusikoiden lisäksi levyllä soittavat ja laulavat myös lapset, mutta sympaattisuudestaan huolimatta se ei ole aina toimiva konsepti.
Levyn avaavaan Huippupäivään lapsen laulu sen sijaan sopii mainiosti. Hyvin rullaavassa kappaleessa kaikki mahdollinen on hyvin, kun aamupalaksi on pannukakkua, aurinko paistaa, linnut laulaa, ja kokeestakin saadaan kymppi. Nimikappale Erilaista elämää on suvaitsevaisuuden ylistys, jossa tutustutaan eläinten eroavaisuuksiin. Hiiri tykkää vilistää, apina hyppiä, kissa kehrätä, possu röhkiä ja leijona karjua. ”Eikö olekin suurenmoista, ettei kukaan meistä muistuta toista? Jokainen saa tykätä mistä haluaa, eikä ketään toisenlaiseksi saa pakottaa”. Lauluun on monipuoliset leikki- ja soitto-ohjeet, ja siitä on tehty mainio musiikkivideo, jossa eläinhahmot esiintyvät nukkeina. Perunan erilaisia olomuotoja pohditaan kappaleessa Sohvaperuna. Se eroaa herkullisesta perunamuusista ja ranskanperunoista ei niinkään edukseen möllöttäessään ja töllöttäessään nahistuen ja homehtuen. Rytmimato Rane liikkuu eri tavoin erilaisissa tunnetiloissa, riippuen siitä onko se iloinen, vihainen, väsynyt vai kylmissään. Keijutanssi houkuttelee vetämään tutun päälle ja ballerinat jalkaan. Jouset ja huilut sopivat upeasti sen herkkään tunnelmaan. Rutskussa tutustutaan ohueen jääpintaan aluksi varovasti varpaan kärjellä, sitten kantapäällä ja lopuksi rohkeasti hyppien niin, että vesi roiskuu. Laulussa on mainio leikki ja pelkistetty säestys kitaralla sopii siihen erinomaisesti. Samaan teemaan solahtaa kappale Ätsii, niisk ja köh köh kö, jossa vilustumisen ja käsienpesemättömyyden vaikutuksesta varoitetaan kantripoljennolla. Voihan nenä puolestaan on mukava leikkilaulu, jossa leikki menee sen mukaan, montako kertaa painetaan nenänapista. Lopulta kädet heiluvat, jalat tömistävät, maha hytkyy ja pää heiluu. Musiikillisesti levyn rankinta laitaa on punkahtavasti rämisevä Menopeli. Siinä pikkuveli viipottaa vauhdikkaasti paikasta toiseen, repii kirjoja, heittelee astioita, levittelee ryppyrasvaa mihin sattuu, pureskelee isin ajokorttia ja on kaikin puolin vauhdikas kaveri.
Erilaista elämää on monin paikoin hyvinkin toimiva levy, mutta maailmaa syleilevä ote antaa välillä hieman kliseisen vaikutelman. Kokonaisuutena repun sisältämät musiikilliset eväät ovat kuitenkin varsin monipuoliset ja herkulliset. Niiden ansiosta yhtye saavuttaakin lähiaikoina kunnioitettavan 10 vuoden iän.
A-J Luhtavaara ja Jerkka Laakkonen